tiistai 20. toukokuuta 2008

HÄTÄHUUTO

En tiedä MITÄ IHMETTÄ mulle on tapahtunut, mutta mä olen muuttunut ihan toisenlaiseksi. Ette arvaa mitä mä syön tässä nyt??!?!?!??!

sipsiä !
dippiä !
karkkia !
suklaata !

Ja tätä on jatkunut jo monta päivää. Oon jotenkin antanut itselleni luvan vaan mässätä, mässätä, mässätä ja mässätä. En kuitenkaan oksenna, koska mua on alaknut pelottaa se ihan liikaa. Voi apua, tää on kamalaa, mä en tiedä mikä muhun on mennyt. Vittu.

Pliis, auttakaa, ihan miten vaan, mut jotenkin!

maanantai 5. toukokuuta 2008

en ole kuollut

Voi saatana vittu perkele, taas täällä. Voi kun voisin sanoa et entistä ehompana, mutta PASKAT. +3kg!

On monta syytä miksen oo päivittänyt.
1. oon ollut ruoan kanssa niin rappiolla
2. ajattelin että en kelaisi niin paljon ruokaa jos en kirjoittaisi siitä koko ajan
3. tai lukisi päivittäin siitä muiden blogeista
4. oon joutunut selittelemään kavereille mun syömistä ja syömättömyyttä ja
5. pelkään että paljastuu tän blogin olevan mun
6. vaikea päivittää, sivuhistoria ei toimi kodin koneella, koulussa kaikki näkee
7. oon lihonut
8. ja sata muuta syytä

Mä en oo päivittänyt, koska oon ollut aivan liian sekaisin tän kaiken kanssa. On tapahtunut ihan liikaa, lihomista, laihtumista, ilostumista, itkemistä, paljastumista ja kaikkea kaikkea kaikkea kaikkea. No mut, tulos on se etten enää mitään muuta ajattelekaan kun ruokaa,
ensimmäisenä aamulla kun herään
illalla just ennen kun menen nukkumaan
ja ainakin sata kertaa siinä välissä

Kavereille joudun selittelemään syömisiäni koko ajan vaikka olen ollutkin varovainen. Ei ole onnistunut, ne on vakuuttuneet että ehkä mulla on ongelma. Siinä ne ovat oikeassa. MUTTA päinvastoin teidän luuloa, mä en todellakaan nyt aio luovuttaa, vaan päinvastoin. MÄ LAIHDUN TÄSTÄ VIELÄ SIIHEN 47 KG JA SIT KATOTAAN KUKA NAURAA.
minä, hah.

Nälkä on ahistavinta ikinä! Meidän koulussa on loistavat ruoat, oikeesti loistavat, mitä vittua mä teen kouluruoan kanssa? Kertokaa mulle.

Mut jokatapauksessa, oon takasin täällä, ja pysynkin niin kauan kunnes romahdan taas. Ja oikeestaan senkin jälkeen saatan tulla tänne purkamaan kaiken.

Huh, jopas helpotti. En muistanutkaan kuinka paljon tää auttaa.