lauantai 28. helmikuuta 2009

APUA

Mä sain äsken ihan kauheet itkupotkuraivarit kun kävin vaa'alla. Ei se vielä mitään, mutta kun luin mun laihdutuspäiväkirjaa vuoden takaa heti sen jälkeen. Mä en tiijä itkiskö, viiltäiskö vai mitä tässä tekis. Päätin, etten kirjota tästä mitään, mut mikä se sellanen blogi on, jossa ei lue totuutta. Kirjotan paperipäiväkirjaa, mut nyt aattelin heittää sen hevon helvettiin ja kirjottaa vastedes tänne. Tässä siis tän päivän teksti:

APUA. MÄ EN TAJUA MITÄ MULLE ON TAPAHTUNUT. OON PAINANU VUOS SITTEN 50 KILOA! OIKEESTI 50 KILOA! JA MITÄ PAINAN NYT? KÄVIN VAA'ALLA, JA SE HELVETINKONE NÄYTTÄÄ PUNASELLA 58 KILOA! VAJAA VUODESSA OON KERÄNNY JOSTAIN KAHEKSAN KILOA TOSTA VAAN, JA VIELÄ STRESSANNU JOKA HETKI KOKO SEN VUODEN AJAN MUN PAINOSTA.

SAAKO KYSYÄ, MITEN HELVETISSÄ ON MAHOLLISTA LIHOA NOIN PALJON, KUN STRESSAA SYÖMISISTÄ NIIN PALJON KUN MÄ? ENKÄ OLE SYÖNYT MIELESTÄNI EDES PALJOA. MÄ EN TAJUA

MÄ EN TAJUA

MÄ EN TAJUA

MÄ EN TAJUA

MÄ EN OIKEESTI VAAN TAJUA

4 kommenttia:

pullero kirjoitti...

:D mun hauva on kyl joo ihana<3 mulleki tullu hauvakuume taas, haluisin toisen koiran mut toisaalt ehk parempi et on vaa yks.

Meem kirjoitti...

Mm, mie en musita paljon mulla tuli osaston jälkeen takas. Se tulee niin äkkiä ja HELPOSTI. Miks ei vois laihtua yhtä helposti?!
Onneks oon melkeen samas painos ku ennen osastoo. Pikku hiljaa edeten.
Tosin nyt oon syöny ihan järettömästi taas enkä uskalla käyä vaa'alla... pelottaa. Jos se näyttää jotain kamalaa niin saan viel jonku paniikki-ahdistus-itkukohtauksen.

Pahimpia on just noi entiset tavat ja herkut. Niistä eroon pääseminen on just niin vaikeeta et ei helvetti. Niihin on jääny henkisesti kiinni. Niihin on jääny tunnejälki. Voi ku vois vaa kaiken pyyhkiä ja kattoo kaikkee kunnon kalorimössöö ja muuta ruokaa hyvin kieroutuneesti inhoten. *huoh* Ois se nii helppoo.

Voimasia<3

Anonyymi kirjoitti...

Mulle tuli kanssa vuodessa niinkin paljon kun kymmenen kiloa. Se alko jostain mielenhäiriöstä "ei en halua tappaa itteäni", ja sitten kun se lihominen alkoi niin se vaan jatkui enkä ole vieläkään saanut sitä pysäytettyä. Oon nyt siis painavimmillani ikinä ja meinaan laihduttaa ainakin viisi kiloa. Miksen voinut olla vaan silloin tyytyväinen kun olin kymmnenen kiloa laihempi, jättää laihdutusta ja olla onnellinen?

Anonyymi kirjoitti...

Hei nyt on ihan pakko sanoa että kahdeksan kiloa vuodessa ei oo mitään!! Toisin kun oma panoni oli VUOSI sitten n. 62kg ja tällä hetkellä n.85kg.. että se on aika helvetisti vuodessa! :D