Siis mitä tää nyt on?

Voisiko siitä, etten ole tätä päiviin päivittänyt, päätellä jotain? No ainakin sen, että oon ollut ihan älyttömän kiireinen, ja koska kiireellisyys tekee musta huolettoman, oon ollut myös huoleton ja siksi ihan vitun idiootti.

Olin taas reissussa ja alkoholia tuli nautittua enemmän kun laki sallii (vaikka tällä hetkellä se ei salli ollenkaan), ja sen mukana energiaa niin että aattelin muutamaan kertaan tappaa itteni niistä määristä. Vitsillähän minä - ainakin melkein, ja vielä hengissä. Tosin ihan helvetinmoisessa sekä henkisessä että fyysisessä krapulassa. Mitä ihmettä te teette alkoholin kanssa? Juotteko sitä?
Koska laattaaminenhan tuskin on järkevää, sillä alkoholin vaikutus menee siinä? Vai? Sori vaan, mut känneistä en voi luopua. Satunnaisista känneistä, jolloin mä lyhyen ajan oon stressaamatta. Surun hukuttaminen alkoholiin on huolestuttavaa? Voi kyllä, mutta niin on tässä moni muukin asia. Ei puututa epäolennaisuuksiin.

Oon myös ollut tässä aivan älyttömän ihastunut yhteen poikaan, joka taitaa myös pitää musta. Mainitsen tän siksi, että oon huomannut paastoavani aina kun nään sitä. Jos nään sen koulun jälkeen, mun ei tarvitse syödä koko iltana. Me ei koskaan mennä syömään vaan tehdään jotain muuta. Se ihana tunne, perhoset vatsassa, tekee sen, ettei mun tarvitse syödä! Oon miettinytkin paljon sitä (niin kuin meistä joskus jokainen, harvemmin tai useammin), miten nälän saisi taltutettua. Ja tullut tulokseen: Tunteilla! Inho, kateus, viha, mut eniten ehkä rakkaus (ihan kun mä sitä olisin kokenut mutta kuitenkin) ovat omiaan unohtamaan sen, miltä kropassa just nyt tuntuu.

On niin hienoa ja lohdullista huomata, että mieli ja kroppa tekee tätä juttua yhessä, ne tekee mun elämää ja mä oon kokonaisuus. Mä en ole mikään hiton "mieli joka taistelee kroppaa vastaan". Päinvastoin, mä oon mieli ja kroppa jotka tekee yhteistyötä. YHTEISTYÖTÄ. Kysymys "kumpi huutaa lujempaa, mieli vai kroppa?" on ehkä väärin aseteltu. Asettelisin sen mieluiten uudestaan:

"Kuinka lujaa ne yhdessä huutavat?"

ME tehdään musta kaunis.